logo

Etusivu Luonto Vesistöt
Vesistöt Tulosta
18.11.2008 18:25

Siunan kaivoskaupunkiLänsirannikolla sijaitsee kaksi suurta järveä: Nicaragua- ja Managuajärvi. Nicaraguajärvi on yksi maailman suurimmista järvistä. Se on 160 kilometriä pitkä ja 72 kilometriä leveä. Erikoista on, että järvessä polskuttelee suolaisen veden kaloja kuten haita. Lisäksi Nicaraguassa on lukuisia pieniä kraaterijärviä. Nicaraguan lukuisat joet ovat suuren osan vuodesta kuivia tai vähävetisiä.

Nicaraguan suurimmat järvet

Nicaraguan kaksi suurinta järveä, Nicaraguajärvi (Lago de Nicaragua) ja Managuajärvi (Lago de Managua) sijaitsevat maan vuoristoisen keskiosan ja rannikkoa seuraavan tulivuorivyöhykkeen välisessä pitkässä geologisessa vajoamassa. Nicaraguan nimi juontaa Nicaraosta, joka oli paikallisen järven rannalla asuneen intiaaniheimon päällikön nimi. Espanjalaiset valloittajat käyttivät järvestä aluksi nimeä Mar Dulce - makeavetinen meri. Nicaraguajärven nahuatlin kielinen nimi on Cocibolca ja Managuajärven Xolotlán.

Nicaraguajärven pinta-ala on noin 8200 neliökilometriä, ja se on paitsi Väli-Amerikan suurin järvi, myös Nicaraguan hallitseva fysiografinen muodostuma. Vertailukohteena voi pitää 17 700 neliökilometrin laajuista Laatokkaa ja 1054 neliökilometrin kokoista Päijännettä. Nicaraguajärven suurin pituus on 177 kilometriä ja leveys 58 kilometriä. Keskiosissa järven keskisyvyys on 15-18 metriä ja suurin syvyys 60 metriä järven suurimman saaren Ometepen kaakkoispuolella. Nicaraguajärvi on 29 metriä merenpinnan yläpuolella. Järvi on ainoa lajiaan maailmassa, jossa muistona entisestä meriyhteydestä elää pieni makean veden hailaji, miekkakala ja tarponi. Järvessä on nelisen sataa saarta, joista suurimmat ovat Ometepe ja Zapatera. Järven kaakkoispäässä on Solentinamen saaristo. Lähellä Granadaa on pieni Isletas-saaristo, jossa sanotaan olevan saaria yhtä paljon kuin vuodessa on päiviä. Se on syntynyt kauan sitten Mombachon tulivuoren keilan laavasta ja tuhkasta rakentuvan rinteen vyöryttyä Nicaraguajärveen. Tällaisia vulkaanisia maanvyörymiä kutsutaan nimellä lahar.

Managuajärvi on kooltaan 1100 neliökilometriä. Se on pahasti pääkaupungin jätevesien likaama. Managuajärven vedet virtaavat Nicaraguajärveen vähävetistä Tipitapa-jokea myöten.

Nicaraguan joet

Nicaraguassa on paljon jokia, joista monet ovat kuivana kautena vähävetisiä tai tyystin kuivia. Vaikka Managua- ja varsinkin Nicaraguajärveä erottaa Tyynestä valtamerestä vain kapea kannas, järvien vedet purkautuvat itään Karibianmereen San Juanin jokea myöten. Tätä jokea ja Nicaraguan järveä käytettiin paljon suuren Kalifornian kultaryntäyksen aikana vuodesta 1849 lähtien, jolloin helpoimmat tiet Yhdysvaltojen itävaltioista länteen kulkivat Nicaraguan ja Panaman kautta. Muut suuret joet virtaavat maan vuoristoisista keskiosista läpi sateisen tasangon itään Karibianmereen: Rio Escondido, joka laskee lähelle Bluefieldsiä ja on edelleen tämän seudun tärkein kulkuväylä, Rio Grande de Matagalpa, Rio Prinzapolka ja Rio Coco (Segovia tai Wangki) Hondurasin rajalla. Managua- ja Nicaraguajärveen laskevat lyhyet joet ovat vähävetisiä ja Tyyneenmereen laskevat, vielä pienemmät joet suuren osan vuodesta kuivia.


Nicaraguan muut vesistöt

Karibianmeren matalien jokien suistojen ja merenrannan rantavallien väliin jää laajoja mangrovetiheikköjen reunustamia laguuneja, joista Pearl Lagoon ja Bluefields Lagoon kuuluvat suurimpiin. Nämä rannikon suuntaiset laajat vesireitit ovat suojaisia kulkuväyliä rannikon kylien välillä.

Nicaraguassa on paljon pieniä kraatterijärviä, jotka ovat syntyneet enimmäkseen pyöreisiin, purkauksen loppuvaiheessa romahtaneisiin tulivuoren kraattereihin eli calderoihin. Enimmät niistä ovat Managuan seudulla (Laguna de Tiscapa, Nejapa, Asososca, Xiloá ja Apoyeque) sekä Masayan tulivuorikompleksissa (Laguna de Masaya ja Apoyo). Ometepen saaren Maderasin tulivuoren huipulla on pieni makeavetinen kraatterijärvi.

Nicaraguassa on lukuisia säännöstelyaltaita, joiden avulla jaetaan kasteluvesiä sateisuuden vaihteluista riippumatta. Suurimmat näistä ovat Apanásin järvi Managuan järveen laskevan Tuma- ja Viejo-joen latvoilla, joka tuottaa myös sähköenergiaa sekä Las Canoas Nicaraguajärveen laskevassa Malacatoya-joessa, joka varastoi ja säännöstelee kasteluvettä käytettäväksi suurten järvien välisellä laajalla hedelmällisellä tasangolla.

Teksti: Pertti Lahermo

 

Copyright 2009 Suomi-Nicaragua-Seura ry | Tekninen toteutus Yoso Oy